Flogsta

Kotitalo, eli numero 3.












Maisema parvekkeeltamme muihin samanlaisiin taloihin. Positiivista on se, että täällä sentään numerot menevät loogisessa järjestyksessä - toisin kuin Ylioppilaskylässä, jossa talon nro 33 A löytäminen ei välttämättä juurikaan ole avuksi etsittäessä taloa nr. 35 A...






Viikonloppuna oli pizzailta. Voisiko sitä olla enää tyytyväisempi omaan saavutukseensa, etenkin kun kyse on niinkin vaativasta asiasta kuin pohjataikinan tekemisestä?


Olimme myös käytäväbileissä, joiden järjestäjät olivat panostaneet iltaan niinkin paljon, että olohuone oli täynnä värikkäitä ilmapalloja, kattoon oli teipattu taskulamppuja, joiden loisteessa pyöri discopallo ja musiikillinen anti oli suunnattu vahvasti 80- ja 90-luvulle.
Eikö ole olemassa muuta varteenotettavaa tanssimusiikkia kuin ne iänikuiset hitit, jotka kaikki tuntee (ja joista kaikki edelleen jaksaa innostua)?




Joku talossamme oli joko päättänyt lauantai-iltansa tai aloittanut sunnuntaiaamunsa antamalla reippaasti ylen ikkunastaan. Kaikeksi onneksi meidän keittiön ikkuna oli sopivasti kyseisen ikkunan alapuolella, joten saimme siihen mukavan muiston viikonlopun railakkaasta juhlasta.
Tämän kunniaksi naapurini Julia kirjoitti hissiin oheisen viestin. Aika jännää, ettei kukaan ole vielä tullut koputtamaan käytävämme oveen rätti kädessä.









Tässä pieni isänmaallinen kukka, joka asuu keittiön ikkunalaudalla. Jotenkin tuntuu, että oheistilpehöörillä on tärkeämpi asema (ja se jopa näyttää elävämmältä kuin itse kasvi) tässä kukkaruukussa.

Ai niin, edelliseen postiin viitaten voin kertoa, että E-Type on suunnitellut perustavansa viikinkikylän Djurgårdenille Tukholmaan.
Seuraan projektin edistymistä.