Saturday, September 15, 2007

Naisen pettämätön logiikka - Klasu ja minä.

Ostin eräänä päivänä C. Ohlsonilta pattereita ja antennijohdon televisioon. Maksettuani kiitin myyjää, sanoin heipat ja jätin kamat kassalle. Ulos kävellessä muistin, että jotain unohtui ja palasin hakemaan ostokseni.

Huolellisten mittailujen jälkeen tulin siihen tulokseen, että 10-metrinen antennijohto on liian lyhyt, joten pakkasin sen takaisin pussiinsa ja kävin seuraavana päivänä Klasulla vaihtamassa. Varmuuden vuoksi tuplasin pituuden, ajatellen, että on sitten mahdollisuuksia tarvittaessa vetää telkku vaikka naapurin asuntoon asti.

Kotona katsottiin hyvä reitti johdolle olohuoneesta mun huoneeseen ja kiinniteltiin se huolella teipillä kulkemaan listoja pitkin. Ovetkin saatiin hienosti kiinni johdosta huolimatta. Kun pohjatyö oli tehty, laitoin telkkarin ensimmäistä kertaa seinään, kiinnitin tyytyväisyyttä uhkuen antennijohdon, ja pienen etsinnän jälkeen löysin automaattisen virityksenkin kaukosäätimestä.
No, kanavia vaan ei ottanut löytyäkseen. Kokeiltiin uudelleen.
Tässä vaiheessa heräsi epäilys siitä, kuuluukohan huoneistomme sittenkään tänä suuren murroksen aikana onnekkaaseen ryhmään "kaapelitalous"...
Alakerran ilmoitustaulultahan se sitten selvisi vielä samana päivänä: ei, ei ja ei.
Johto sitten vaan irti listoista ja takaisin pakettiin.
Kannattaisiko jotkut asiat selvittää / varmistaa etukäteen??

Klasulla jälleen. Johdon palautuksen lisäksi ostoslistalla oli ikkunanavaamiskahva. Tässä vaiheessa olin jo oppinut tapauksesta jotain ja varmistin myyjältä (siltä samalta, jonka olin muillakin kerroilla tavannut), että kahva on standardimalli eikä siten voi olla sopimaton meidän ikkunoihin. Myyjä valitsi mulle myös patterin pyörän takavaloon.

En ole käynyt Klasulla tänään. Toisaalta kahvaa ei ole vielä otettu paketista ja patterikin makaa edelleen koskemattomana pöydällä.

No comments: