Martin kirkko, kotikulmilla.
Café Artin edustalla jokirannassa oli iltapäivällä yksi pöytä ulkona ja sen äärellä huopiin kääriytyneinä kahvitteli kaksi naista. Kunnioitan sitkeydestä, mietin, sillä itse oli juuri kirjastosta lähtiessäni kaivanut kassista ylimääräisen villatakin. Pipo täytyy muistaa laittaa päähän tästä lähtien myös. Loppuviikoksi sääennusteeseen oli ilmestynyt kummallisia hiutaleen kuvia...
Aamulla herätessä (n. 6.45) oli ihan pimeää. Havaitsin, etten ollut pitkään aikaan ollut jalkeilla niin aikaisiin.
Koska tänään oli tarkoitus lähinnä kerrata huomiseen verotenttiin, päädyin tietysti aamupäiväksi luennolle ja siitä edelleen ranskantunnille. Kotiin mennessäni tajusin yhtäkkiä, etten ole pitkään aikaan föreillyt, joten päätin yhdistää sen kauppareissuun Valtsuun (jossa on kotimarkettia laajempi valikoima). Merkitystähän tässä vaiheessa ei ollut sillä, että olin menossa ostamaan maitoa ja banaanin. Koska päivä oli kauniin aurinkoinen, merimatka Aurajoen yli kannatti.
Opiskeluun ja sen hiljalleen hiipuvaan tehokkuuteen liittyen on saanut alkunsa uusi termi, Tekemisen meininki. Se tarkoittaa teoriassa sitä, että vaikka yritys on hyvä, mitään näkyvää ei kuitenkaan tapahdu. Käytännössä esimerkiksi tentti- tai seminaarikirjat tuodaan kirjaston lukupaikalle aamulla, minkä jälkeen mennään aamukahville. Siinä samalla voi jo kartoittaa lounasseuraa ja alkaa kasvatella nälkäänsä. Jos puhelin on jäänyt lukusaliin, se täytyy välillä käydä tsekkaamassa - ja yhteen viestiin nyt on aina aikaa vastata. Näin humpsahtaa ruoan jälkeen juotavien kahvien kera tunti poikineen. Ajatuksissa ja keskusteluissa opiskellaan ahkerasti päivän aikana. Kirjastosta täytyy muistaa hakea kamat pois ennen sulkemisaikaa. Jos illansuussa tuntuu, että Tekemisen meininki on ollut poikkeuksellisen aktiivista, voi koittaa löytää sieluntovereita ja palkita itsensä vaikka lasillisella viiniä tai olutta.
3 comments:
Ihanaa! Mullakin on päällä aikamoinen tekemisen meininki, kuten näkyy siitä, että FB:ssä mulle on päivän aikana kerääntynyt noin 7 uutta kaveria, blogit on tsekattu ja Suomen kuvalehdellekin kirjoitettu palautetta. Olen muuten taas saanut syyn palata Paul Piersonin pariin ;) Huomiseksi pitäisi lukea vielä kaksi artikkelia, mutta valitsen ehkä romaanin tämän tekemisen meiningin ansiosta. Olet taas kiteyttänyt ajatukseni, grazie!
Tekemisen meininki kirvoitti keskustelua myös Calonian kahviossa. Siellä oltiin sitä mieltä, että se kattaa ennen kaikkea hengailun jälkeisen ns. viime tipan -vaiheen, jossa jotain näkyvää on synnyttävä, mikäli mielii säilyttää opiskelija-statuksensa ja mikä tärkeämpää, opintotukensa. Joku oli jopa valmis liittämään tekemisen meiningin duunareihin ja siten tipauttamaan ilmauksen abstaktis-akateemisen norsunluutornin sivuikkunasta ulos.
Kiitos mielenkiintoinen blogi
Post a Comment