Tiistaina avattiin meidän osakunnan kesäterassi Bryggan. Koska tapahtumaa oli hypetetty poikkeuksellisen paljon, päätettiin olla ajoissa asialla ja aloitettiin jonotus sisälle klo 20.10. Mukana oli kaksi siideriä. Jono oli tässä vaiheessa jo lähes yhden korttelisivun pituinen, mutta koska etenemistä tapahtui silloin tällöin, oltiin hilpeällä mielellä ja avattiin ensimmäinen siideri (kamala Kopparbergin makea päärynä). Sää oli lämmin ja kanssajonottojat mukavia.
Tunnin päästä havahduttiin siihen, että askelten eteenpäinottamistahti oli selvästi hidastunut eikä sisäänkäynti ollut vielä lähimaillakaan. Avattiin toinen (kyllä, kamala Kopparbergin makea päärynä) siideri. Sen sijaan bileet sisäpuolella olivat jo täydessä käynnissä. Kadulla jonottajia viihdytti sambaorkesteri ja ihmiset jammailivat.
Kuultiin, että edessä on edelleen noin kahden ja puolen tunnin jonotus. Sairasta. Kuka vähänkään tolkuissaan oleva human being jää sen kuultuaan edelleen seisomaan paikoilleen?! Aivan, me jäätiin. Koitettiin suostutella Jonathan tuomaan meille karkkeja ajankuluksi, mutta puhelu ei tuottanut toivottua tulosta. Siideritkin oli juotu. Sitten tuli tietysti vessahätä. Ja ilma alkoi viilentyä. Ja huumori loppua.
Klo 23 aloitettiin vakavamielinen keskustelu siitä, pitäisikö jo hyväksyä kohtalonsa, luovuttaa, ja suunnata paikkaan, johon saa kävellä suoraan sisälle. Tässä vaiheessa käytiin myös jälkiviisas keskustelu siitä, pitikö taas päivällä roikkua kahvilassa tuntitolkulla; ilman sitä oltaisiin jo niin sisäpuolella.
Puolen tunnin kuluttua laskettiin edessämme olevan edelleen noin 50 henkilöä, joten kivuttiin haikeina jonotusaidan ylitse kadun puolella ja polkaistiin toiseen osakuntaan. Oli pakko juoda säälittävää teetä, sillä se vaikutti ainoalta vaihtoehdolta, jolla oli mahdollisuus palauttaa edes hieman tuntoa varpaisiin. Henkisen lohdutuksen kannalta parempi vaihtoehto olisi ehdottomasti ollut punaviini.
Hmm. Palatakseni otsikossa esitettyyn kysymykseen voin silti todeta illan olleen keltaisen Lipton-pussin arvoinen. Pettymyksethän kasvattavat luonnetta - ja taas on yksi syy lisää palata Uppsiin.
Nimim. "Ensi vuonna makuupussit & retkikeitin mukaan"
No comments:
Post a Comment