Minun ja alusta lähtien hajoamispisteessä olleen pyöräni yhteinen taival tuli tiensä päähän viime viikonloppuna, meistä riippumattomista syistä. Voin vain toivoa, että joku otti sen tarpeeseensa eikä se makaa esimerkiksi Fyrisjoen pohjassa (täällä joki on luultavasti yhtä pyöräomavarainen kuin Turussakin).
Päivän kävelemisen jälkeen marssin pyöränkumikorjaussetin kanssa ystäväni Simonin luokse ja ehdotin, että korjaamme yhdessä hänen pyöränsä, joka on ollut käyttämöttömänä pari kuukautta. Näin tehtiinkin, joskin käytännössä mä istuin sohvalla, siemailin trooppista mehua ja annoin asiantuntevia neuvoja Simonille, joka hoiti itse korjauksen. Tämän yhteistyön - tai pikemminkin onnistuneen työnjaon - seurauksena olen ajellut mummopyörällä tyytyväinen hymy kasvoilla siitä lähtien.
****************************************
Luin Hesarin nettisivuilta yhtenä päivänä jutun taiteilija Mimosa Palesta, joka kuljetti teoksensa kaupungin läpi Tennispalatsiin näyttelyyn.
Hassua ja mielenkiintoista, miten ihmisillä on tarve hätkähdyttää toistensa maailmoja mitä eriskummallisin tavoin.
1 comment:
Joo, Nyt-liitteen tyyppi halusi löytää pyörätaksin ja löysi tän jättivaginan. Why????
Post a Comment